lauantai 28. marraskuuta 2015

Uskalla unelmoida

Paras luokka ;)
Syksyn lukukausi lähenee loppuaan. Jäljellä on enää muutama viikko koulua, joka tietää sitä että edessä on viimeinen puristus. Syksy on sujunut vauhdikkaasti ja tuntuu vihdoin siltä, että on sopeutunut elämään täällä jenkeissä. Alussa mietin, että mitenköhän tulen pärjäämään, sillä olen ollut aina huono englannissa. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä huomasin, että puhumalla oppii ja ihmiset haluavat ymmärtää. Ensimmäiset viikot olivatkin todella väsyttäviä, sillä piti kuunnella koko ajan tarkasti, että varmasti ymmärsi kaiken. Varsinkin treeneissä tämä tuotti välillä hankaluuksia, välillä en edes tiennyt mitä vetoa ja miten kovaa oli tarkoitus juosta. Pikkuhiljaa ymmärrys kasvoi ja tajusin miten täällä toimitaan eri tilanteissa. Esimerkiksi kovissa treeneissä valmentajat eivät koskaan kerro etukäteen mitä tulemme juoksemaan, vain veto kerrallaan. Tietysti alussa halu näyttää oli kova ja jouduinkin keskeyttämään muutamia treenejä liian kovan aloitusvauhdin takia. No, kantapään kautta oppii.

 
Marie ja Mike
Ihmiset ovat kyllä positiivisesti yllättäneet minut. Ohi kulkiessa on tapana moikata ja kysellä kuulumisia, vaikkei ”How are you”- kysymykseen olekaan tapana vastata muuta kuin: ” I am fine, how are you?”. Lisäksi lenkkipoluilla on aina tapana moikata vastaantulevia. Niin kuin jo Venla aikaisemmassa blogitekstissään kertoi, meidän joukkuekaverit ovat todella mukavia ja auttavaisia. Pidän todella tärkeänä hyvää joukkuehenkeä, ja vaikka kilpailua esiintyy kaiken aikaa, on se tärkeä osa kehitystä! Go Weber!!  

 
Vaikka koulu ei ole koskaan ollut ykkösjuttuni, täällä olen aina lähtenyt hymyssä suin kouluun. Aikaisemmin englannin opiskelu tuotti minulle hankaluuksia, mutta koen että ympäristössä, jossa kieltä käytetään jatkuvasti, sen oppiminen on ollut huomattavasti helpompaa.  Olen myös saanut paljon ystäviä omalta luokaltani.  Luokallani on oppilaita mm. Uudesta-Seelannista, Kiinasta, Perusta, Etelä-Koreasta ja Meksikosta. Olen siis ainoa eurooppalainen luokallani.

Juokseminen on ollut aina tärkeää minulle ja hienoa huomata miten paljon muutakin se on nyt antanut minulle. Niin montaa eri mieltä kuin tästä jenkkisysteemistä ollaankin, voin todeta että itse olen kokenut tämän systeemin toimivaksi. Kannustankin kaikkia tätä blogia lukevia toteuttamaan omia unelmiaan, vaikka välillä se ei tuntuisikaan helpolle. Olen jo nyt oppinut paljon ja vielä enemmän on edessäpäin!   


Wildcat valvoo...

 
 -Pihla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti