Ei ihan mutta melkein

On enää viikko jäljellä kevät lukukautta. Tuntuu hurjalta ajatella miten nopeasti vuosi on mennyt. Tänne tullessani otin tavoitteekseni panostaa urheiluun ja kouluun täysillä. Koulu on mennyt hyvin, mutta juoksun kanssa olisi voinut mennä paremminkin. Hallikausi jäi minulta väliin akilles vaivojen takia. Ja kun oli tarkoitus avata ulkoratakausi onnistuneiden juoksutreenien jälkeen, niin yllättäen toisen jalan akilles kipeytyi. Korvaavia treenejä pääsin onneksi hyvin tekemään kahdesti päivässä, crosstrainerilla sekä vedessä. Oma valmentaja, treineri, fysioterapia, sekä hierontakäynnit ovat olleet suuri apu jalkojen kuntouttamisessa. Nyt viime päivinä olen taas päässyt juoksemaan kivuitta, joka on ollut positiivista. Aika näyttää pääsenkö vielä kilpailemaan tänä keväänä, luovuttaa en aio!

Olen todella iloinen, kun olen nähnyt miten hyvin joukkuekaverini ovat pärjänneet kisoissa. Yritän aina viimeiseen asti olla valittamatta asioista, mutta täytyy myöntää miten koville se on ottanut kun näkee muiden treenaavan ja kilpailevan. Täällä kaikki päivät pyörivät koulun ja urheilun ympärillä. Tällä asialla on kaksi puolta; silloin kun menee hyvin, on todella mukava opiskella ja treenata porukassa, kun taas huonompina aikoina ei ole mahdollisuutta olla omissa oloissa.

Täytyy sanoa, että paljon olen oppinut itsestäni tänä vuonna. Kaikki ei aina mene niin kuin toivoisi, mutta yritän silti löytää aina asioista jotain hyvää. Olenhan ainakin oppinut paljon englantia ja uskoisin, jos nyt kävisin lukion englannin kurssit uudestaan, arvosanani olisi joku aivan muu kuin vitonen. 

-Pihla

Kevättä ilmassa (ja siitepölyä)

Rakastan kevättä. Nuorempana keväässä kaikkein parasta oli päästä hyppimään hyppynarua sulalle asfaltille, kaivaa pyörä varaston uumenista ja pitää biologian vihkossa kevätseurantaa leskenlehdistä ja perhosista. Nykyisin parasta kevään saapumisessa ovat sulat lenkkipolut, kostean nurmen tuoksu ja vähenevät vaatekerrokset. Tänä vuonna kevät tuntuu erityisen tärkeältä, sillä pääsen pian näkemään perhettä ja ystäviäni lähes yhdeksän kuukauden tauon jälkeen.

En yhtään pistä pahakseni sitä että Utahissa keväänmerkit ilmestyvät jo kuukautta ellei pariakin aiemmin kuin Suomessa. Lämpötilat Ogdenissa ovat tällä hetkellä +20 asteen tuntumassa. Ainoa huono puoli aikaisemmin saapuvassa keväässä on se, että myös siitepölyä on ilmassa jo hyvin aikaisin. Allergikkona ja astmaatikkona minun pitäisi aloittaa allergialääkitys hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkua, enkä tajunnut ottaa tätä seikkaa huomioon. Viime viikkoina olenkin treenatessa tuntenut seuraukset eikä asiaa helpota yhtään se, että tykkään eniten juosta vuoristopoluilla, missä kukkivat puut ovat runsaimmillaan.

Kevään eteneminen tarkoittaa myös sitä, että koulua on jäljellä enää kaksi viikkoa. Koulun puolesta olen valmis jo lomailemaan, mutta muun elämän suhteen tuntuu, että sopeudun päivä päivältä paremmin.

-Venla